SAKO A7

Historiaa

Tikka-kivääreiden historia sai alkunsa 1920-luvulla silloisen Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuus Oy:n aloittaessa aseiden osien valmistuksen. Tarkkuuspiippuja ja sotilasaseita alettiin markkinoida 30-luvulla. Vuonna 1935 tehtaan nimeksi tuli Oy Tikkakoski Ab. Sotien jälkeen Tikkakoskella ryhdyttiin valmistamaan siviilien tarpeisiin metsästysaseita. Ensimmäisenä tuotantoon tuli yksipiippuinen haulikko Tikka H45. Rinnakkaispiippuisen haulikon mallimerkinnäksi tuli M49. Tikkakoskella tehtaan metsästysaseiden tuotanto oli tehokkainta 60-luvulta 80-luvun alkuun, jolloin valmistettiin pääasiassa metsästyskivääreitä ja haulikkorihloja. Kivääreistä ovat tunnetuimpia mallit 55 ja 65. Tikkakosken tehdas liitettiin vuonna 1983 Sako Osakeyhtiöön. Asetehtaan toiminta loppui Tikkakoskella vuonna 1987. Siitä lähtien Tikan kiväärit on valmistettu Riihimäellä Sakon tehtaalla.

Sako (Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Oy) tehtaan perustamisvuosi on 1921. Sako-tehtaan historia löytyy tästä linkistä; http://www.sako.fi/sako-history

Sotien jälkeen Sakon tehtaalla muokattiin mm. sotilaskivääreistä metsästyskivääreitä. Sakon ensimmäinen sarjatuotannon metsästyskivääri pienriistan metsästykseen oli malli L-46. Keskikoon metsästyskivääri oli malli L-57. Sakon alkutuotannon suurriistakiväärit varustettiin 1950-luvulla Belgialaisen FN-tehtaan Mauser/98 lukoilla. Sako ryhtyi kuitenkin valmistamaan suurriistakivääreihin omia Mauser-tyyppisiä kaksiolkaisia lukkoja. Ensimmäinen suurriistakivääri omalla lukkomallilla oli L61R Finnbear. Vuonna 1996 Sako julkisti uuden metsästyskiväärin, jonka mallimerkinnäksi tuli 75. Uuden metsästyskiväärin lukossa oli nykyiset kolme sulkuolkaa.

Sako A7 .308 win ja Burris FourX 3-12x56

Sako 85 tuli markkinoille vuonna 2006. Ei mennyt kovinkaan kauan kunnes markkinoille ilmestyi Sako A7.Sako julkisti virallisesti uuden kiväärin Yhdysvalloissa alkuvuodesta 2008. Kivääriin on koottu patentteja Tikasta ja Sakosta. Sako kehitti A7-mallin Yhdysvaltojen markkinoita varten yhdessä Beretta Usan kanssa. Kivääriä myytiin ja markkinoitiin ensimmäisenä rapakon takana ja jonkin ajan kuluttua kivääri saatiin myös kotimaan markkinoille.

Nyt esittelyssä oleva Sako A7 kivääri tuli minulle kaverilta huoltoon ja tähtäinkiikarin uudelleen kiinnittämistä varten. Käyn Sako A7:n kivääriesittelyn pintapuolisesti läpi lyhyen hypistelyajan johdosta. Tämä kivääri on mustattu malli. Kivääriä saa myös rosterina ja kahdella lukkokoolla (S ja M).

Kiväärin rakenne

Kivääriä tarkastellessa otin verrokiksi omistamani Sako 85 Hunterin, samalla s-lukkokoolla ja .308 win kaliiperilla. Lukkokehykset ovat hyvin samannäköiset ja luonnollisesti samankokoiset. Lukkokehysten eron huomaa tähtäinkiikarin erilaisista kiinnityspinnoista. Lukonpidätin, varmistin ja lukon vapautinnasta näyttävät identtisiltä. Erot löytyvät kivääreiden lukoista.

Lukonpäät Sako A7 ja Sako 85

Sako 85:n lukko toimii mekaanisesti kontrolloitua syöttöä mukaillen. Sako A7:n lukko toimii samoin kuin Tikka T3:ssa eli pushfeedillä. Hylsy poistuu patruunapesästä samalla tavalla kuin Tikka T3:ssa. Hylsynvetimen kynsi tarttuu hylsyn kantaan ja jousikuormitteinen tappi heittää hylsyn ulos.

Molemmissa lukoissa on lukon päässä kolme sulkuolkaa. Lukon peräkappaleiden materiaalit eroavat toisistaan. Sako 85:n peräkappale on kokonaan terästä. Sako A7:n peräkappale on asemainonnan mukaan päällystetty polymeerillä. Sako A7:n lukon paksuus on 17,49 mm ja 85:n 16,00 mm. Molempien lukkojen avauskulma on 70 astetta. Sako A7:n lukko valmistetaan samalla tavalla kuin Tikka T3:n lukko. Sako 85:n lukko on valmistettu yhdestä kappaleesta.

Sako A7:n laukaisuvastus on säädettävissä. Laukaustuntuma oli tässä kiväärissä hyvä. Varmistin on kaksitoiminen. Lukon saa avattua aseen ollessa varmistettuna lukon vapautinnastaa painamalla.

Laukaisukoneisto

Lukkokehyksen tähtäinkiikarin jalustaratkaisu on tehty Pohjois-Amerikan markkinoita varten. Tästä mallista puuttuu Sakon perinteisesti käyttämä jalustojen kiinnitystapa. Tähtäinkiikarin asentaminen oli tähän kiväärin tehty alumiinisilla Weaver-jalustoilla. Myös muita kiinnitystapoja on mahdollista käyttää, joten tähtäinkiikarille löytyy eri kiinnitysvaihtoehtoja.

Weaver-jalustat

Lipas

Sako A7:n lipas on yksirivinen ja se on valmistettu ruiskupuristetusta muoviseoksesta. Lipasratkaisu Sako A7:ssä on lähempänä Tikkaa kuin Sako 85:n kaksirivinen lipas. Polymeerilippaan ainesosat ovat 50% nylonia ja 50% lasikuitua. Lippaan kiinnitysratkaisu on samanlainen kuin 85:ssä. Lipasta on painettava pohjasta ja samanaikaisesti vapautinsalvasta ennen kuin lipas irtoaa. Kyseinen kiinnitysratkaisu on hyvä ja estää tehokkaasti lippaan tahattoman irtoamisen.

Sako A7:n lippaan voi täyttää samalla tavoin päältä kuin muissakin Sakon kivääreissä. Lipasta ei siis tarvitse irrottaa aseesta lippaan täyttämistä varten. Yksirivisen lippaan syöttötapa on luotettava. Lipastamista tai patruunoiden syöttämistä lippaaseen ohjaa metalliset ohjainlevyt lippaan päällä.

Sako 85 ja Sako A7 lippaat ja lukot

Piippu

Vapaasti värähtelevä, kylmätakomalla valmistettu ja mustattu piippu on tässä kiväärissä 51 cm pitkä, 11 tuuman rihlannousulla ja neljällä oikeakätisellä rihlalla. Piipun päässä on vaimenninta varten 14x1 kierteet. Piippu on lyhyt ja se tekee kivääristä kompaktin, tasapainon siitä kuitenkaan kärsimättä. Asepaketin mukana tuli Ase Utran SL-5 vaimennin.

Tukki

Musta synteettinen tukki on valmistettu polymeerista Sakon omalla Soft Touch otepinnalla. Tukin sisältä löytyy rekyylivastimen vastinpinta. Tukissa on karhennukset pistoolikahvassa ja tukin etuosassa. Tukin perälinja on klassisen suora amerikkalaisen mieltymyksen mukaisesti. Tukissa on myös poskituki ilman harjakorkeutta. Vetopituus liipasimesta tukin perään on tässä kiväärissä 35,5 cm. Tukissa on rekyyliä hyvin vaimentava perälevy. Pistoolikahvan päädyssä on muovinen A7-logo. Kiväärin tukissa on äänekkäät hihnalenkit (”riistakarkottimet”), jotka helisevät asehihnan kanssa äänekkäästi vasten aseen ontolta kuulostavaa tukkia. Kyseiset hihnalenkit kannattaa poistaa pidikkeistä tai teipata äänien vähentämiseksi.

Sako A7 tukki 

Lopuksi

Suomessa Sako A7:n ongelmana on ollut, ettei kaikki asekauppiaat asepaketteja myydessään ole osanneet neuvoa tai kiinnittää asiakkaalleen tähtäinkiikareiden jalustoja oikeaoppisesti lukkokehykseen, eli liimaamalla. Aseen ostaja on ollut sitten ihmeissään tähtäinkiikarin kiinnityksen pettäessä. Varsinkin jos asiakkaalla on aiempaa kokemusta vain Sakon vanhemmista metsästyskivääreistä.

Tässä kiväärissä tapahtui juurikin kertomallani tavalla. Asemyyjä ei ollut osannut kiinnittää kaverilleni tähtäinkiikaria Sakon ohjeistamalla tavalla. Alumiinijalustan ruuvi katkesi kesken ampumaharjoittelun. Asepaketissa mukana tulleet alumiiniset kaksiosaiset Weaver-kiinnityspalat liimasin Sakolta saaduilla uusilla ruuveilla kiinni lukkokehykseen.

Kiväärillä en kokeillut aseen käyntiä. Tähtäinkiikarin jalustojen uudelleen asennuksen jälkeen kohdistin kiväärin pelkästään mukana tulleilla 11,7 gramman Sakon Superhammerhead- metsästyspatruunoilla. Kohdistussarjat osoittivat aseen piipun käyvän ko. tehdaspatruunoilla erinomaisesti. Uskoisin kuitenkin, että kiväärille löytyy melko varmasti myös muita hyvin käyviä metsästyspatruunoita.

Hihnalenkki ja pidike

Esittelyn kivääristä en hihnalenkkejä lukuunottamatta löydä moitteen sanaa. Kiväärin tukki on allekirjoittaneelle liian lyhyt. Tukin lyhyys on kuitenkin tarvittaessa korjattavissa. Tähtäinkiikarin jalustan kiinnitysratkaisu aiheuttaa ainakin vanhemmissa metsästäjissä nurinaa. Kiikaritähtäimen jalustat on kuitenkin syytä liimata ongelmien välttämiseksi.

Ennen jalustojen liimausta hioin kevyesti kiinnityspinnat ja puhdistin asetonilla. Liimattavien pintojen pitää olla puhtaita, kuivia ja rasvattomia. Puhdistamisen jälkeen liimasin jalustat Aralditen (sininen) epoksiliimalla. Liimassa on hyvä kahden tunnin työskentelyaika. Ylimääräiset liimapurskeet on syytä poistaa metallipinnoilta. Ylimääräiset liimat on muistettava poistaa myös lukkokehyksen sisäpuolelta kiinnitysreikien kohdalta. Jalustat saa uudelleen irti esimerkiksi kuumailmapuhaltimella. Liima kestää lämpötiloja -50...+60 astetta.

Kiväärin käsiteltävyys, ampuminen ja tekniset toteutukset olivat mieluisia. Vaikka olenkin metsästyskivääreissä puun ja teräksen ystävä, niin tämä kivääri sai aikaan lieviä omistamisen haluja.

Teksti; PO
Kuvat; P.O.

Lähteet; Vanhat aseet 1 kirja, Timo Hyytinen (Tikan historiaosuus)
              Sako Oy