sunnuntai 17. helmikuuta 2019

NordicGuns Instagramissa.


Olen ryhtynyt käyttämään myös Instagram- palvelua kuvien jakamiseen. Instagramista löydät valokuvia, joita en ole välttämättä julkaissut NordicGuns- ja NordicHunt- blogeissani. Instagramista saatat löytää tulevaan juttuaiheeseen liittyvän kuvan ennen kuin se on julkaistu blogisivuillani. Kuvien mukana on lyhyt pätkä tekstiä suomen- tai englanninkielellä.

P.O.

maanantai 4. helmikuuta 2019

ZEISS CONQUEST V4 3-12X56.

Zeiss V4 3-12x56 #60 ill. laatikossaan (kuvat isoksi klikkaamalla)
Saako halvalla hyvän kiikaritähtäimen hämärässä tapahtuvaan jahtiin? Ja ennen kaikkea mikä on halpa? Hämärässä tai lähes pimeässä (auringon täysin laskettua) tapahtuvaan vahtimismetsästykseen suunniteltuja kiikaritähtäimiä on lähes kaikilla optisten tähtäimien valmistajilla. Pääsääntöisesti parhaiten testeissä ovat pärjänneet Eurooppalaiset kiikaritähtäimet. Hämärässä tapahtuvaan pienriistan vahtimismetsästykseen toivoo aina mahdollisimman himmeää, pientä ja säröämätöntä valopistettä. Tässä olisi kehittämisen paikka monelle kiikaritähtäinvalmistajalle.

Jos metsästää hämärässä lumikelillä sorkkariistaa alle 100 metrin etäisyyksiltä, niin alle tuhannen euron tähtäimilläkin pärjää. Jos taas etäisyydet kasvaa tai metsästettävän eläimen koko pienenee, niin silloin mennään hintaluokassa jo ainakin tuhanteen euroon tai ylikin. Jos halutaan huippua hämärään tai lähes pimeään, niin mennään reilusti jo yli kahden tuhannen euron. Edellä oleva on vain karkeaa hinta-arviointia hämäräoptiikalle. Laatuoptiikkaa voi saada edullisesti myös käytettynä.

Zeiss V4 3-12x56 #60 ill.
Eniten minulla on kokemusta reilun tuhannen euron kiikaritähtäimistä. Pääsääntöisesti käytän hämärän aikaan vahtimismetsästyksessä kahta merkkiä; Zeissia ja Meoptaa. Tässä esittelyssä vertaan Zeissia jonkin verran Meoptaan ja Zeissin vanhempaan Classic- sarjaan.

Kerron vain omista kokemuksistani. Ihmisten näköaistit valon määrän ja laadun vastaanottamisessa eivät ole välttämättä samanlaisia, eikä minulla ole oikeanlaista teknistä mittausvälineistöä, jolla valon määrää/läpäisyä voisi tähtäimistä mitata. Joten kokemukseni saattavat poiketa jonkun toisen testaajan kokemuksista.

Kiikaritähtäimien vertailussa olisi hyvä olla mukana useita testaajia eri ikäryhmistä. Tässä esittelyssä ei ole kuin allekirjoittaneen kokemukset. Kiikaritähtäimien optisista ominaisuuksista kirjoittaminen on haastellista, varsinkin kun ikänäkö vaikuttaa jo muutenkin näkökykyyn ja sen muuttumiseen. Kiikaritähtäimien teknisiä ratkaisuja sen sijaan on helpompaa verrata.

Hämärällä tarkoitan tässä esittelyssä ajankohtaa, jolloin aurinko on jo täysin laskenut ja maasto on lumen peittämä, joko osittain tai kokonaan. Lumi tuo maisemaan valoa sen verran, että ei ole täysin pimeää.

Esittelyn Zeiss Conquest V4 3-12x56 kiikaritähtäin on varustettu valoyksiköllä. 4- kertaa suurentava kiikaritähtäin on valmistajan mukaan suunniteltu hämärässä tapahtuvaan metsästykseen. Zeissin uuden V4- sarjan osat on valmistettu Saksassa, kun taas kokoonpano on tehty Japanissa. Tällä on mitä ilmeisemmin pyritty laskemaan valmistuskustannuksia ja joissain tapauksissa myös mahdollisia tulli- ja veroluontoisia maksuja.

Eurooppalaisten optiikkavalmistajien yksi suuri markkina-alue on Pohjois-Amerikka. Zeiss aloitti urheiluoptiikan valmistamisen muualla kuin Saksassa mm. aiemman Terra- ja Conquest HD5- mallien osalta. Samoin on tehnyt itävaltalainen Swarovski mm. Z3- ja Z5- sarjoillaan. Osat tehtiin Itävallassa kokoonpano Yhdysvalloissa. Uusin Zeiss Conquest V4- sarja korvaa aiemmat Zeissin alemman hintaluokan Terra- ja Conquest HD5- sarjat.

KIIKARITÄHTÄIN

4 x suurennos, 3-12 suurennosvälillä, sekä okulaarin säädin.
Kiikaritähtäimen mukana tuli suomenkielinen pikaohje, CR 2032 paristo valoyksikölle ja linssien puhdistusliina. Käyttöohjeet ja rekisteröintitiedot löytyvät Zeissin kotisivuilta. Käyttöohjeet ja rekisteröintitiedot löytyvät Zeissin kotisivuilta myös suomenkielisinä versiona. Samaan voisivat panostaa muutkin optiikkatuotteiden maahantuojat. Tähtäimen linssien suojana on perinteiset mustat muoviset niin sanotut "bikinisuojat".

Tähtäimen alumiinirunko on 368 mm pitkä ja painoa on 610 g. Runkoputki on yhtenäistä materiaalia etulinssien kohdalta okulaarin säätimeen asti. Kiikaritähtäin on vesitiivis, painetestattu ja täytetty typellä. Tähtäimen linssit on käsitelty Lotu-Tec-päällysteellä. Päällyste suojaa linssiä ja linssit on helpompi pitää puhtaana. Zeiss mainostaa Lotu-Tec päällysteen kestävän kulutusta ja hankausta.

Sivu- ja korkeussäädöt.
Osa tähtäimen säädöistä sijaitsevat rungon keskellä. Korkeussäätö rungon yläpuolella ja sivusäätö oikealla puolella. Valoyksikön säädin rungon vasemmalla puolella. Tähtäimen suurennosalueen ja okulaarin säätimet löytyvät normaalisti tähtäimen takaosasta. Okulaarin säätäminen kannattaa tehdä aina suurimmalla suurennoksella. Kiikaritähtäimeen ei saa  Zeissin ASV- tornia, eikä sitä ole mahdollista jälkiasennuttaa.

Retikkeli 60 valolla.
Tähtäinristikko eli retikkeli on mallia #60. Tähtäinristikon sivu- ja alatolppa ovat paksumpia kuin ylätolppa ja ristikon keskiosa. Ristikon keskellä ei ole helposti havaittavaa mustaa pallomaista pistettä. Yksi napsu tähtäimen korkeus- tai sivusäädöstä muuttaa osumaa 1/4 moan (n. 0,7 cm) verran 100 metrillä.

Valoyksikön säädöt.
Valoyksikön valopisteen kirkkautta pystyy säätämään valosäätimen nupista. Nupin päädyssä sijaitsee paristokotelon suojakansi. Valopisteen säätäminen on 10- vaiheinen. Valopisteen kirkkauden säätö heikoimmasta kirkkaimpaan on merkitty numeroilla 1-10. Jokaisen valopisteen säädön välissä on off-tila, joka on merkitty säätönuppiin valkoisella pisteellä. Valopisteessä ei ole automaattista poiskytkentää.

AMPUMARADALLA

Ennen vahtimismetsästyksen aloittamista kävin päivällä ampumaradalla kohdistamassa kiväärini. Sumuisessa kelissä ei Zeissin läpi tähtääminen aiheuttanut mitään riemun kiljahduksia. 100 metrin ampumaradalla maalitauluina oli mustareunaiset kulmaminuutin kokoiset neliöt. En saanut tähtäinkuvaa riittävän selväksi. Zeissin maksimisuurennos ei mielestäni suurentanut samalla tavalla, mihin olin tottunut muilla 3-12x56 kokoluokan tähtäimillä. Vanhemmassa Zeissin Classic- sarjan 3-12x56 tähtäimessäni maksimisuurennos on tehokkaampi. Olin hivenen pettynyt Zeissin tarjoamaan päiväkuvaan. Asia jäi vaivaamaan sen verran paljon, että radalle oli tultava seuraavana päivänä uudelleen ja verrokiksi otin mukaan Meoptan Meostar r1 RGD 3-12x56 kiikaritähtäimen.

Seuraavana päivänä ampumaradalle päästyäni sain edellisen päivän havainnolleni vahvistuksen. Ainakin Meoptan maksimisuurennos toi moa:n kokoiset mustareunaiset neliöt lähemmäksi. Ampumaradalla Meoptalla oli mukavampi ampua tarkasti pieniä kasoja verrattuna Zeissiin. Molemmat tähtäimet toimivat toisella kuvatasolla. Vaikka kuinka yritin Zeississa säätää okulaaria suurimmalla suurennoksella, niin siitä huolimatta en saanut mielestäni parempaa kuvaa kuin Meoptassa tai Zeiss Classic- mallissa. Onneksi kirkkaammalla kelillä oli kuva maalitauluista kuitenkin parempi kuin ensimmäisellä sumukelillä. 100 metrin etäisyydellä kuvan reunoilla oli havaittavissa lievää terävyyden puutetta.

Suurennossäädin oli mielestäni Zeississa parempi kuin Meoptassa kevyemmän toiminnan johdosta. Joku toinen taas saattaa haluta mielummin jäykempää säädeltävyyttä. Zeissin korkeus- ja sivusäädöt toimivat hyvin ja selkeästi, sekä ovat miellyttäviä käyttää. Sivu- ja korkeussäätimien nollausasetus on hyvä ja tarpeellinen lisäominaisuus.

Ratakäynnin jälkeen jäi kuitenkin vaivaamaan maksimisuurennoksen vähäinen suurennos verrattuna vastaavanlaisiin tähtäimiin. Vähäisempi maksimisuurennos ei kuitenkaan haittaa pimeässä, koska varsinkin peuroja kytätessä käytän pääasiassa 8-10 kertaista suurennosta, jotta kuva riistaeläimen ympäristöstä olisi mahdollisimman laaja. Pienemmälle riistalle sen sijaan toivoisi selkeää kuvaa suurimmalla suurennoksella.

Kiikaritähtäimien vertailua kytiskopista.
JAHDISSA

Nyt esittelyssä olevan kiikaritähtäimen ostin pääasiassa vahtimismetsästykseen kaiken kokoiselle riistalle. Ensimmäisenä jahti-iltana otin kyttäyskoppiin mukaan kaksi kivääriä. Toisessa kiväärissä oli Meoptan Meostar r1 RGD 3-12x56 ja toisessa kiväärissä Zeiss Conquest V4 3-12x56. Koppiin menin illalla puoli seitsemän aikaan. Ilma oli utuinen ja lämpötila +1 astetta. Lumi oli maassa, muuten näkyvyys metsän keskellä olevassa hämärässä passipaikassa oli huono. Jahdin aikana ei jahtitilanteita kohdalle sattunut. Mielestäni Zeiss ja Meopta olivat hämärässä alle 100 metrin etäisyydellä lähes tasavertaisia. Meopta kuitenkin joissain varjokohdissa hivenen parempi valon määrässä ja kuvan terävyydessä. Hämärässä tai melkein pimeässä kyttäyspaikassa pystyi vertailemaan hyvin valoyksiköiden ja ristikoiden toimivuutta ja siinä Zeiss oli parempi.

Seuraavana iltana menin avonaisemmalle ja valoisammalle ruokintapaikalle. Ennen kiväärin esille ottamista haravoin kolmea eri ruokintapistettä Zeiss Conquest 10x42 katselukiikareilla. Eläimiä ei näkynyt ja otin kiväärin varovaisesti asepussista. Zeissin katselukiikareiden jälkeen kiikaritähtäimen läpi katsoessa olin mielissäni. Ero valon määrässä ei ollut häiritsevä. Katselukiikareilta tähtäimeen siirtyminen ei tuottanut pettymystä. Testailin kiikaritähtäimen valoyksikköä ja käänsin säädintä ja samalla ihmettelin kuinka löysästi säädin pyörii, kunnes tajusin pyörittäväni pariston suojakantta.

Tunnin odottelun jälkeen ruokinnalle ilmestyi supikoira. Seurailin tähtäimen läpi supikoiran puuhastelua. Hetken päästä supikoira pysähtyi peurojen ruokinta-automaatin viereen. Supikoira ruokaili pienessä mytyssä lumisessa maassa syöden maassa olevia rehuohran siemeniä. Tuin kiväärin hyvin ja säädin valopisteen päälle toiseksi himmeimmälle asetukselle. Ristikon tolpat olivat mukavan ohuet ja valopiste selkeän pieni, jonka johdosta pienikokoinen supikoira oli helppo ottaa maalitauluksi. Ampumaetäisyyttä supikoiraan oli 82 metriä. Liipasimesta puristus ja supi kuoli paikoilleen.

Tähtäin toimii lumisessa maastossa pienriistalle alle 100 metrin matkoilla 
Seuraavana kyttäysiltana olin jälleen samassa tornissa. Nyt ilta oli aiempaa hivenen pimeämpi ja reilusti kylmempi. Pakkasta oli -16 astetta. Suurennossäädin oli tunnin istumisen jälkeen huomattavasti jäykempi kuin edellisellä plussakelillä. Suurennossäätimen jäykkyys oli jopa hivenen häiritsevää. Navakan pohjoistuulen ja aiempaa hämärämmän illan takia oli tornissa nyt epämieluisempaa istua. Havahduin kimeään ja hiljaiseen vikinään ja tasuttelun ääniin. Tornin viereen ilmaantui kaksi rusakkoa. Hetken päästä rusakot siirtyivät tietenkin tornin alle, syömään osittain paljasta kasvillisuutta.

Ruokailun ja rusakoiden päästelemien äänien kuuntelemisessa meni pitkä tovi. Rusakot säntäsivät metsään ja katosivat tornin läheisyydestä. Kului seuraavat puoli tuntia ennen kuin näin katselukiikareilla rusakot uudelleen. Toinen rusakoista oli noin reilun 60 metrin etäisyydellä. Odotin rusakon kääntävän kyljen paremmin punapistettä vasten ja säädin punapisteen himmeimmälle asetukselle. Rusakko käänsi kyljen. Puristin liipasimesta. Rusakko löytyi hangesta samasta kohtaa, johon ammuin.

Rusakko saaliiksi noin 60 metrin matkalta.
Kävin vielä ennen esittelyn julkaisua samassa kytiskopissa kuin ensimmäisellä kerralla Meoptan kanssa. Nyt vertailin Zeiss V4 Conquestia Zeissin Classic- malliin. Tälläkin kytiskerralla metsän keskellä oleva ruokintapaikka oli todella hämärä. Kuutamo ei päässyt valaisemaan pilviseltä taivaalta lainkaan. Ruokintapaikka oli kytiskopista noin 30 metrin etäisyydellä.

Zeiss Classic 3-12x56 vs. Zeiss Conquest V4 3-12x56
Ruokintapaikalle ilmaantui yksisarvinen metsäkaurispukki. Tällä kertaa kaurispukki sai ruokailla rauhassa ja toimia kiikaritähtäimien vertailussa avustajan roolissa. Vertailin tähtäimiä tähdäten kaurispukin päätä eri suurennoksilla ja nyt huomasin, mitä Zeissin halpuuttaminen käytännössä merkitsee optiikan / linssien laadulle. Classicilla kaurispukin päästä sai yksityiskohtaisemman ja suhteellisen tarkan, sekä terävän kuvan. V4:n läpi katsoessa kuva oli paljon tummempi ja kuva kauriin päästä oli epämääräinen. Tässäkin tapauksessa V4:n pelastus oli kuitenkin hyvä valopiste. Riistalaukaus olisi onnistunut molemmilla Zeisseilla varustetuilla kivääreillä.

LOPUKSI

V4- sarjan valopisteen kirkkauden säätö ja ristikko on vanhempaa Classic- sarjaa parempi. Classic- sarjassa valopiste on kooltaan 3 cm 100 metrin matkalla kun taas V4- mallissa se on 0,55 cm 100 metrin matkalla. Lisäksi V4- tähtäimen valopiste ei säröile silmissäni samalla tavalla kuin Classic- sarjassa. Tehdas takaa kiikaritähtäimen toimintalämpötilaksi -20 / +55 välillä. Toivottavasti tänä talvena pääsee tähtäintä testaamaan alle -20 asteen lämpötilassa. Suomessa se ei ole suinkaan poikkeava kytiskeli.

Kiikaritähtäin kannattaa ostaa mahdollisuuksien mukaan kivijalkamyymälästä. Myymälässä pystyt parhaiten toteamaan onko tähtäimen koko ja toiminnot mieluisia. Toimivuutta tarkastellessa kannattaa kiinnittää huomiota säätimien ja valoyksikön toimintaan, sekä ristikon malliin. Sen sijaan optisten ominaisuuksien vertailu myymälässä on aika turhauttavaa.

Jos pääsee pimeässä vertailemaan tähtäintä, niin näet ainakin valopisteen toimivuuden. Säröääkö valopiste pimeässä liikaa, kuinka kirkkaaksi ja himmeäksi valopisteen saa säädettyä. Parasta tietenkin olisi, jos tähtäintä pääsee testaamaan luonnossa valoisasta ajankohdasta auringon laskuun ja pimeään. Luonnon varjot ja mahdollisen eläimen liikkumisen seuraaminen ja asettuminen vaaleaa ja tummaa taustaa vasten eri etäisyyksiltä tarjoaa parhaat vertailuasetelmat. Kannattaa ehdottomasti käydä aseliikkeiden ja maahantuojien järjestämillä hämäräpäivillä, jolloin on mahdollista päästä vertailemaan luonnonvalossa eri kiikaritähtäimiä valoisan ajasta hämärään ja aina pimeään asti.

Zeiss V4 3-12x56 eduksi täytyy ehdottomasti todeta toimiva ristikko ja valoyksikkö. Ristikon tolpat ovat ohuet eivätkä peitä liikaa kohteesta. Valopisteen saa säädettyä riittävän himmeäksi, silti säilyttäen pisteen terävyyden. Valon läpäisy putkessa, eikä kuvan terävyys pidemmillä matkoilla tai todella hämärässä ole kuitenkaan mikään ylistyshuuto pimeän voittamiselle. Parempaa valon läpäisyä ja kuvan terävyyttä saa Zeisseissa sitten huomattavasti paksummalla setelitukolla. Hämärässä tähtäimen toimivuus pienpetopyynnissä on riittävä lumisessa maastossa alle 100 metrin ampumamatkoilla.

TEKNISET TIEDOT

Suurennos: 3-12
Vaikuttava objektiivin halkaisija: mm / 3 (27,7) 12 (56)
Ulostulopupillin halkaisija: 3 (9,2) 12 (4,7)
Hämärälukuarvo: 3 (8,5) 12 (25,9)
Näkökenttä: m/100 m / 3 (12,7) 12 (3,2)
Objektiivin katselukulma: 3 (7,2) 12 (1,8)
Dioptrian säätöalue: -3 / + 2
Silmäväli: 90 mm
Paralaksivapaa: 91,4 m
Säätöalue: 200 cm / 100 m
Säätö napsautuksella: 7,3 mm (1/4 moa)
Keskiputken halkaisija: 30 mm
Okulaariputken halkaisija: 44 mm
Objektiiviputken halkaisija; 62 mm
Päällyste: Lotu-Tec
Typpitäyte: Kyllä
Vesitiiviys: 400 mbar
Toimintalämpötila: -20 / +55 celsiusta
Pituus: 368 mm
Paino: 610 g

_______________________________________

Teksti; P.O.
Kuvat; P.O ja Zeiss (retikkelikuva)
Lähteet; Zeiss