tiistai 6. marraskuuta 2018

.338 Winchester Magnum.

Pohjois-Amerikan riistaeläimet ovat hyvin lähellä suomalaista riistaeläinlajistoa ja jotkin eläimet ovatkin samoja molemmin puolin pallon puoliskoa. Yhtenä syynä samanlaiseen eläinlajistoon on luonnollisesti pohjoinen havumetsävyöhyke (Boreaalinen vyöhyke).

.338 Winchester Magnum
Pohjois-Amerikassa hyväksi havaitut metsästyskaliiperit ovat aina jollain aikaviiveellä rantautuneet myös Suomeen. 30-kaliiperiset metsästyspatruunat ovat suosituimpia yleiskaliipereita. Erikoisemmille kaliipereille on kuitenkin oma vannoutunut käyttäjäkuntansa.

.338 Winchester Magnum esiteltiin vuonna 1958 Winchester Repeating Arms:n toimesta. 60-vuotias patruuna lähestyy siis jo kohta suomalaista eläkeikää. Patruuna kuitenkin porskuttaa edelleen ja toimii suomalaisessa metsästyksessä erittäin hyvin vailla pelkoa eläkkeelle jäämisestä.

.338 Winchester Magnum-patruunan historia on saanut alkunsa 40-luvulta, jolloin herrat Charles O`Neil, Elmer Keith ja Don Hopkins ryhtyivät kehittämään .333-kaliiperista tehokasta patruuna suurriistalle. Syntyi kaliiperi .333 OKH. Kyseinen kaliiperi perustui 30-06 hylsyyn. Winchester kehitti yhteistyössä kuitenkin nykyisen 338 Win.Mag kaliiperin pari vuotta aiemmin julkistetun 458 Winchester Magnumin pohjalta. 458 Win.Mag hylsy supistettiin 8,61 mm luodille.

458- ja 338 WinMag-patruunoiden hylsyt ovat pituudeltaan 63,50 mm ja ne perustuvat lyhennettyyn vyökantaiseen 375 H&H magnum-kaliiperiin. Amerikkalaiset halusivat muokata vanhan Britti-kaliiperin omille kivääreille. Näin syntyi suoran lentoradan omaava tehokas metsästyspatruuna suurriistalle Pohjois-Amerikan erämaihin tai vaikka Afrikan savanneille.
C.I.P-kuva suuremmaksi klikkaamalla

338 Winchester Magnumin lentoratavertailussa Sako Ballistics sovelluksella yleisimpien 30- kaliiperin patruunoiden ja 9,3x62 patruunan kesken huomaa joitain suuntaa antavia eroja. 100 metriin kohdistetun 338 Win.Mag. patruunan lentoradan putouma 16,2 gramman Sako Hammerhead-luodilla on 200 metrissä -17,8 cm. 30-06 Hammerheadin 11,7 gramman luodilla putouma on -12,5 cm ja energiamäärä 2649 joulea. 308 Hammerhead 11,7 gramman luodilla putouma on -16,8 cm. 9,3x62 Hammerheadin 18,5 gramman luodilla putouma on -20,7 cm.

Ammuttaessa Barnesin VOR-TX 338 Win. Mag. tehdaspatruunaa 14,6 gramman luodilla putouma on 200 metrissä MEOPTA Ballistic sovelluksen mukaan -11 cm kun käytetään Meoptan Meostar R1r 3-12x56 RGD tähtäinkiikaria. Barnesin tehdaspatruunan luodin energiamäärä on 200 metrissä 3952 Joulea. Patruunan lentorata on suorin ja energiamäärä suurin verrattuna muihin esille tuomiini tehdaspatruunoihin.

Suomessa .338 Win.Mag. kaliiperi on ollut käytössä Sakon kivääreissä jo 1960-luvulta alkaen. Ensimmäinen Sakon oma kiväärimalli pitkällä lukkolaitteella oli malli L61R. Myöhemmin kyseistä kaliiperia tehtiin 80-luvulla myös Tikka-kivääreihin. Uusi magnum-patruuna suomalaisessa hirvijahdissa niitti aikoinaan mainetta patruunan puolesta ja vastaan. Huhupuheet ja mielikuvat hirvet räjäyttävästä patruunasta sai aikaiseksi keskustelun sorinaa, niin makkaratulilla kuin alan lehdistössä. Kyseistä kaliiperia joutui aikoinaan puolustamaan Metsästys & Kalastus lehdessä tasavallan jahtimestarina tunnettu Tauno V. Mäki.

338-kaliipereita on muitakin. Yleisimmistä voisi ensimmäisenä mainita Suomessa tunnetun 338 Lapua Magnumin. Kyseisen patruunan alun kehittelyn aloittivat amerikkalaiset ja patruunan loppukehittelyn ja prosessin maaliin saattamisen toteutti Patruunatehdas Lapua Oy, saaden samalla patruunalle C.I.P-hyväksynnän ja oman nimen. Vuonna 2006 Federal julkisti yhteistyössä Sakon kanssa 338-kaliiperin patruunan, jonka nimeksi tuli 338 Federal.

338 Lapua Magnum toimii erittäin hyvin raskaimmilla luodeilla suuren ruutitilavuuden takia. 338 Federal toimii 308:n kokoluokan ruutitilavuuden takia kevyemmillä luodeilla. 338 Win.Mag. patruuna on parhaimmillaan näiden kahden patruunan välissä. Muita 338-kaliipereita on mm; 338-06, 340 Weatherby Magnum, 338 Remington Ultra Magnum, 338-378 Weatherby Magnum, 338 RCM, 338 Marlin Express ja Norman valmistama 338 Blaser Magnum. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana 338- kaliiperin patruunat ovat lyhentyneet entisestään, käyden aiempaa lyhyempiin lukkoaktioihin.

Sako L61R .338 Win.Mag. ja valkohäntäpeuran vasa 
Tämän päivän 338-kaliiperin luodit ovat alkuajoista muuttuneet ja ennen kaikkea keventyneet tuoden kaliiperille uusia ulottuvuuksia. Nyt esittelyssä oleva kaliiperi soveltuu oikealla luotivalinnalla peuran kokoluokalle oikein mainiosti. Kuluvana jahtikautena olen ampunut Sako L61R ja 338 Win.Mag. yhdistelmällä sekä valkohäntäpeuroja että hirviä.

Ammuttuja hirvieläimiä ei ole tarvinnut pitkältä haeskella. Eläimet ovat jääneet niille sijoilleen tai juosseet muutamia kymmeniä metrejä.  Tulee kuitenkin huomioida, että hirvieläimet on ammuttu kyttäysjahdissa, ei ajometsästyksessä. Ammuttujen eläinten adrenaliinitaso ja pakoreaktiot eivät siis ole olleet samalla tasolla, kuin yleensä ajojahdin aikana.

Normaalista poikkeavaa lihahävikkiä ei käyttämässäni metsästyspatruunassa ole vielä ilmaantunut. Pääsääntöisesti luodit ovat kahlanneet eläinten läpi. Ainoastaan yhdestä hirvisonnista olen saanut luodin talteen (kts. kuva alla).

Barnesin 14,6 gramman kupariluoti osuman jälkeen (amet 190 m.)
Kyseisen hirven ampui metsästyskaverini kiväärilläni noin 190 metriin. Luoti vaurioitti hirven sydäntä ja pysähtyi vastapuolen etulapaan (kts. kuva alla). Hirvi juoksi osumasta noin 10 metriä.

Barnesin luoti pysähtyi vastapuolen etulapaan (amet 190 m)
Maailmalla on paljon hyviä lyijy ja lyijyttömiä luotivaihtoehtoja. Luodin valintaan vaikuttavat; lainsäädäntö, metsästettävä riista ja metsästysolosuhteet, sekä metsästäjän omat mieltymykset. 338 Win. Mag. kaliiperissa olen käyttänyt jahdissa itselataamiani Barnesin Tipped tsx-kupariluoteja painoluokassa 14,6 grammaa (225 gr).

Polymeerikärjellä varustettuihin Barnesin ttsx-luoteihin olen siirtynyt lähes kaikissa metsästyskivääreissäni, joita käytän sorkkariistajahdeissa. Ainoastaan 30-06 ja 9,3x62 patruunat ovat vielä testaamatta. Barnesin kokokupariset luodit ovat edullisia, tarkkoja ja riittävän hyviä maaliballistisilta ominaisuuksilta. Luodit ovat auenneet kontrolloidusti. Maaliballistiikkaa voi säätää luodin lähtönopeudella. Barnesin kupariluodit kestävät hyvin koviakin nopeuksia.


.338 WM:n luoditus käynnissä.

Alussa oikean latauksen löytäminen aiheutti jonkin verran vaivaa. Vihtavuoren ruudeilla N550 ja N560 en saanut aikaiseksi riittävän hyvää osuntaa. Alun Hornadyn hylsyt hylkäsin kokonaan metsästyslatauksista. Hylsyjen laatu ei vakuuttanut ja siirryin Sakon hylsyihin. Samalla päätin kokeilla Vihtavuoren N160 ruutia.

Latauskomponenttivalinnat osuivat nappiin ja tulosta alkoi syntyä. Sain alun lataustesteissä Barnesin kupariluodeilla hyviä kolmen laukauksen kasoja melkein kaikilla aloitus- ja maksimipanosten välillä olevilla ruutimäärillä. Myös Sakon tämän päivän 16,2 gramman Hammerhead-lyijyluodit antoivat hyvää osuntaa.
Barnesin ttsx 3 lks ja yksi napsu ylös ja 3 lks. (amet 100m)
Eri latauskomponenttien kokeilun jälkeen päädyin metsästyspatruunassani seuraavaan latausreseptiin; Barnes ttsx 14,6 g (225 gr) luoti, Sako-hylsy, CCI250 nalli ja N160 ruuti (aloituspanos 64,0gr ja maksimipanos 70,5 gr) 70,5 grainin ruutipanoksella. Latauspituus (COL) 84,80 mm. Lähtönopeuden keskiarvo (V3) 818 m/s. Energiaa luodilla on 4884 Joulea.

Lähtönopeus voisi olla suurempikin, mutta ampumaetäisyydet osaltani ovat kuitenkin pääsääntöisesti maksimissaan 200 metrin luokkaa. Tähän mennessä olen pisimmillään ampunut yhden naarashirven 205 metriin. Luodin ulostulojäljen perusteella luoti oli avautunut hyvin. Barnesin luodilla itselataamani metsästyspatruunan olen räätälöinnyt sopivaksi kyttäysjahtiin eri kokoluokan sorkkariistalle.

Tehdasladattuja kupariluotisia metsästyspatruunoita kaliiperiin 338 Win. Mag. on aika heikosti tarjolla. Muutamia kuitenkin löytyy. Esimerkiksi Barnes VOR-TX ttsx 14,6 gramman (225 gr) kupariluotipatruuna 854 m/s lähtönopeudella ja Hornadyn Superformance 12 g (185 gr) GMX-kupariluotipatruuna 939 m/s lähtönopeudella.

Kuluttajat ovat entistä enemmän ympäristötietoisia ja kupariluotisten metsästyspatruunoiden käyttö kasvaa metsästäjien keskuudessa. Toivottavasti myös kupariluotisten tehdaspatruunoiden tarjonta kuluttajille laajenee. Joissain jahtimuodoissa tai joillekin metsästäjille soveltuu kuitenkin paremmin Partition-tyyppiset helposti avautuvat lyijylliset suurriistaluodit.

Monoliittisten kupariluotien tai bondattujen lyijyluotien kanssa voi tulla ongelmia, mikäli nopeutta ei ole riittävästi. Luodit eivät välttämättä avaudu suunnitellusti riistassa, varsinkin pitkille matkoille ammuttaessa. Tulee siis muistaa, ettei ole olemassa vain yhtä oikeaa metsästysluotia. Itselataamisessa on oltava huolellinen ja koeammunnoissa on käytettävä luodinnopeusmittaria.

.338 Winchester Magnum on ominaisuuksiltaan hyvä suurriistapatruuna. Patruuna soveltuu tänä päivänä eri luotivaihtoehdoilla monelle eri kokoluokan riistalle. 338- kaliiperin luotivalikoima on laaja. Parhaimmillaan kaliiperi on Suomessa viljelmillä, hakkuuaukoilla, tuntureilla ja yleensä alueilla, joissa on mahdollista ampua normaalia pidemmille matkoille. Vanhasta patruunasta löytyy edelleen puhtia riistan kaatamiseen, niin kotimaassa kuin myös ulkomailla.

Seuraavissa blogi-jutuissani lisää .338 Winchester Magnum- kaliiperin kivääristä ja jahtitapahtumista.

KIRJOITTAJA EI VASTAA ANNETTUJEN LATAUSARVOJEN TODELLISUUDESTA. LATAUSARVOJEN KÄYTTÖ OMALLA VASTUULLA.


Barnes Tipped TSX 225gr .338 Win. Mag.

Teksti; P.O.