keskiviikko 16. maaliskuuta 2022

Fortuna Suhl 16/70 osa 1/2

Harrastukseni on tehnyt suunnanmuutoksen haulikkojen osalta. Osan omistamistani moderneista haulikoista olen laittanut myyntiin ja tilalle olen hankkinut vanhoja käsin tehtyjä metsästyshaulikoita, jotka ovat olleet aikoinaan perushaulikoita kalliimpia. Vanhojen haulikoiden ostomarkkinat ovat tällä hetkellä tiukentuvien lyijyhaulirajoitusten takia historiallisesti katsottuna parhaat mahdolliset. Uusilla aseilla kauppaa tekevät aseliikkeet myyvät kysynnän puuttuessa vanhoja käytettyjä haulikoita erittäin edullisesti. Esittelyn haulikon ostin kuitenkin yksityiseltä myyjältä.

Alun perin Fortuna- nimeä käytettiin kirjoituskoneissa (kuva kirjasta J.P. Sauer&Sohn)

Aiheen Fortuna Suhl 16/70 kaliiperin siro ja kevyt päällekkäispiippuinen haulikko on tehty vientiin Itä-Saksassa parhaana Q1- laatuluokituksena. Fortuna- haulikoita tuotiin Suomeen 1950- luvulta alkaen. Aiemmin Fortuna- nimeä on käytetty muun muassa saksalaisissa kirjoituskoneissa, joita tehtiin J.P. Sauer & Sohnin asetehtaalla 1940- luvulla.  Toisen maailmansodan jälkeen J.P. Sauer & Sohn asetehtaalla ryhdyttiin valmistamaan ampuma-aseita uuden omistajan toimesta. Tuolloin oli näköjään tarve keksiä valmistettaville aseille myös uudet nimet ja osa aseista nimettiin saman nimisiksi, kuin aiemmin tehtaalla valmistetut kirjoituskoneet. Aseiden suhlilainen tekniikka ja ulkonäkö olivat kuitenkin samoja, kuin ennen sotaa. Olen aiemmin kirjoittanut kyseisen Ernest Thälmann- asetehtaan tuotannosta edellisessä blogikirjoituksessani

Piippupari ja etutukki

Fortuna Suhl huoltopurettuna

Esittelyn haulikko on valmistettu vuonna 1964. Kokonaispituus on 114,5 cm ja paino on 2,73 kg. Piippuparin pituus on 72 cm. Piippuparissa on valikoivat ejektorit. Piippujen supistukset tulkilla mitattuna on alapiippu 3/4- suppea (IM) ja yläpiippu 1/1- suppea (F). Piippupari on liitetty yhteen demiblock- menetelmällä, jonka on kehittänyt aikoinaan belgialainen aseseppä Henri Pieper. Kyseinen valmistusmenetelmä on vielä nykyäänkin käytössä muutamilla arvoaseiden valmistajilla. Tämän päivän haulikoista suurin osa valmistetaan kuitenkin monoblock- piippurakenteella. Piippuparin liitoskohta  löytyy parhaiten piippujen patruunapesien välistä. 

Piipun merkintöjä

Piippuparin ja sulkuharkkojen juottamisesta on alimmaiseen piippuun merkitty teksti Silberlot (hopeajuote). Vastaavanlaista hopeajuotetta käyttää kestävään piippujen yhteenliittämiseen muun muassa arvoaseiden valmistaja espanjalainen AYA (Aguirre Y Aranzapal). Lisäksi piipuista löytyy merkinnät numero 3, Böhler Stahl, aseen sarjanumero, kaliiperimerkintä 16 ja kaksi tarkastus- /koestusleimaa. Sulkuharkkojen sivuilta löytyy lisää seuraavia merkintöjä; valmistuskuukausi 12 ja vuosi 64 (1264), Nitro- merkintä, neljä Suhlin tarkastus-/koestusleimaa ja Q1- leimaus. Sen sijaan patruunan pituusmerkintä 70 löytyy vasemman ejektoritapin päädystä. Ylimmäiseen piippuun ei ole tehty merkintöjä.  

Haulikon mallimerkintä Fortuna Suhl löytyy sulkuharkkojen yläpuolelta piippuparin vasemmalta puolelta. Yläpiipun patruunapesän takana sijaitsee Kersten- tuplasulun tutut korvakkeet, joissa on reiät yläsulun ristitapille. Piipun päällä on neljä milliä leveä karhennettu ventiloitu tähtäinkisko, jonka päädyssä on messinkinen tähtäinjyvä. Piippuparin molemmin puolin löytyy kolmiosaisen etutukin kaksi ylintä osaa, jotka on kiinnitetty kolmella ruuvilla piippuparin väli-/peitelistaan. Alimmaiseen piippuun on juotettu hihnalenkin pidike. 

Etukin avaussalpa

Etutukin alaosassa sijaitsee etutukin avaussalpa ja metallirunko. Metallirungossa on avaussalvan lisäksi haulikon viritys-/ejektoriosat. Etutukin puisessa alaosassa on myös tukin käsintehdyt karhennukset.

Lukkorunko ja takatukki

Lukkorunko (baskyyli) on Merkel 200E- tyyppinen Blitz- koneistolla. 16- kaliiperisen Fortunan lukkorunko on 12- kaliiperiseen Merkel 200E:n lukkorunkoon verrattuna korkeudeltaan ja halkaisijaltaan kaksi milliä kooltaan pienempi. Siromman lukkorungon sulkuna on perinteisten piippuparin alla olevien sulkuharkkojen lisäksi lukkorungon yläpuolella sijaitseva Kersten tuplasulku risti-tappilukituksella. Sulkutappi läpäisee piippuparin molemmat korvakkeet, jotka taas sulkeutuvat lukkorungossa sijaitseviin kahteen loveen (kts. alla oleva kuva). 

Vasemmalla 1990- luvun Merkel 200E 12/70 ja oikealla Fortuna Suhl 16/70 1960- luvulta

Alapiipun sulkuharkot eivät kuitenkaan lukitu lukkorunkoon samalla tavoin leveys- ja pituussuunnassa, kuin esimerkiksi rinnakkaispiippuisissa Merkel- tai Purdey- tyyppisessä sulussa. Alasulun lukitus tapahtuu piippuparin sulkuharkoilla pitkittäissuunnassa, joista etummainen sulkuharkko toimii niveltapin vastinpintana. Joka tapauksessa Kersten- sululla varustetut haulikot ovat erittäin kestäviä verrattuna muihin vastaavan ajan päällekkäispiippuisiin haulikoihin. Siksi näistä kuulee usein maininnan; "sulkeutuu kuin kassakaappi".

Kersten tuplasulku sekä rungon oikealla puolella top leverin vapautin salpa ja vireilmaisin

Lukkorungon molemmin puolin sijaitsevat vireilmaisimet, joista näkee onko haulikon piiput vireessä. Lukkorungon sivut eivät ole tasapaksuja, vaan molemmin puolin sivuilta iskupohjan kohdalta lukkorunko levenee (vahvistuu), mikä onkin päällekkäispiipuisten 200E- haulikoiden tunnuspiirre. Kirjokarkaisu on säilynyt suhteellisen hyvänä. Arabeski- tyyppiset kaiverrukset rungossa ovat vastaavanlaiset, kuin muissakin kyseisen ajankohdan perusmallin saksalaisissa metsästyshaulikoissa. Lukkorungon etuosassa sijaitsee iskuvasaroiden välitintangot. Lukkorungon oikealla puolella sijaitsee top leverin eli piippujen avausvivun palautin painike. Merkel- haulikoissa kyseinen palautin on pyöreämallinen ja se sijaitsee iskupohjan yläpuolella. Tässä haulikossa painike on muodoltaan pitkittäismallinen ja se sijaitsee lukkorungon oikealla puolella.

Haulikon etuliipaisin on nivelletty

Haulikossa on kaksi liipaisinta. Etummainen liipaisin laukaisee alemman piipun ja takimmainen liipaisin ylemmän piipun. Etuliipaisin on nivelletty, jonka johdosta liipaisin taipuu eteenpäin suojaten takimmaisen liipaisimen laukaisevaa liipaisinsormea, mikäli rekyyliin vaikutuksesta sormi iskeytyy etummaiseen liipaisimeen. Hieno pieni yksityiskohta tämän hintaluokan haulikossa. Haulikon karhennettu varmistin on manuaalinen. 

Haulikon lukkorungon osien kiinnitys on tehty perinteisellä tavalla. Rungon pohjassa on kaksi ruuvia. Liipaisinkaari on kiinni rungossa kierteellä ja kaaren ruoto kahdella ruuvilla kiinni tukissa. Ruodon alta paljastuu vielä yksi pitkä ruuvi, mikä kiinnittää rautaosat tukin läpi varmistimen taakse. Tukin irroittaminen ei kuitenkaan tässä haulikossa käy yhtä helposti kuin Anson Deeley- koneistolla varustetuissa haulikoissa. Aiheesta kuitenkin enemmän tulevassa 2/2 osassa huoltoa käsittelevässä kappaleessa.

Haulikon perälevy perinteisellä Suhl- asetehtaan logolla

Pähkinäpuinen tukki on niin sanottu englantilaismallinen suoralla perällä ilman pistoolikahvaa. Otepinnat on haulikossa karhennettu valmistusajankohdan mukaisesti käsin.  Vetopituus etummaisesta liipaisimesta perälevyn puoliväliin on 36,4 cm. Tukin perän pudotus edestä on 40 mm ja takaa 60 mm. Perälevy on bakeliittia, jossa on perinteinen Suhlin aseseppäkuvio. Perälevyn talttaruuvit on koristekaiverrettu, kuten haulikon kaikki muutkin ruuvit. 

Fortuna Suhl 16/70 jahdissa

Seuraavassa 2/2 osassa puretaan haulikko huoltoa ja tukin öljyämistä varten. Käydään ampumaradalla ja jahdissa. Ja kuten aina ennenkin, lopuksi mielipide haulikon käytettävyydestä metsästyksessä. 

Teksti ja kuvat; P.O. 

Käytetyt lähteet; J.P. Sauer & Sohn kirja (Peter Arfmann ja Rolf Kallmeyer)