perjantai 2. elokuuta 2019

Tikka T1x MTR osa 2/2.



Tikka T1x .17 HMR 100 metrin ampumaradalla
Olen aiemmin kirjoittanut .22 lr reunasytytyspatruunoista täällä. Vastaavanlaiset lainalaisuudet pätevät monessa asiassa myös .17 HMR- kaliiperiin. Ballistiset erot ovat kuitenkin erilaiset. 17 HMR:n luoti on kevyempi verrattuna .22 lr patruunoihin, mutta lähtönopeus ja energia ovat huomattavasti suurempia, sekä luodin lentorata suorempi.

Esimerkiksi Winchesterin 22- Subsonic Max patruunan 2,7 grammasen luodin lähtönopeus on 325 m/s ja iskuenergia on noin 142 joulea. 17 HMR- kaliiperin CCI Gamepointin patruunan 1,3 gramman luodilla on lähtönopeutta 724 m/s ja energiaa 340 joulea. Erot ovat siis merkittäviä ja varsinkin pidemmälle ammuttaessa selkeästi 17 HMR:n eduksi.

Metsästyskäytössäni 17 HMR- kaliiperin maksimikäyttöetäisyys on pääasiassa 100 metriä. Metsästyskohteenani on metsästysasetuksen luotiasetta koskevissa yleisissä vaatimuksissa kohdan yksi riistaeläimet, joita ovat muun muassa pienpedot ja rusakot, sekä riistaeläimiin kuulumaton haitallisena vieraslajina tunnettu supikoira.

Halvalla mennään.
Testiolosuhteisiin päätin varustautua halvalla. Tikka- kivääri on tällä hetkellä markkinoiden edullisimpia, joten päätin kaiken muunkin hankkia edullisesti. Tähtäinkiikarin jalustoiksi ostin alumiiniset 20 euron UTG- jalustat. Alunperin optiikaksi piti asentaa Zeissin tähtäin tai Meoptan uusi Meopta Optika 6- sarjalainen, mutta uutta Meoptaa ei vielä testiaikana ollut ostettavissa.

RCC- Rimfire äänenvaimennin.
Löysin kaappini pohjalta halvan kiinalaisen Spektra- tähtäinkiikarin. Tähtäimestä oli jo osa kaasuista purkaantunut, mutta en ollut viitsinyt heittää tähtäintä roskiinkaan. Nyt kiikaritähtäimelle löytyi käyttöä testiammuntoihin. Tarkoitus olisi sitten talvella ennen jahteja asentaa laadukkaampi tähtäin aseen päälle ja suorittaa kohdistus, sekä metsästyksessä käytettävien patruunoiden testaaminen talviolosuhteissa ennen varsinaista metsästystä. Testiammuntoja varten asensin piippuun ruotsalaisen RCC- äänenvaimentimen. Kaikki testilaukaukset ammuin kyseisellä vaimentimella.

Ammutut kasat 50 metrin matkalta.
Sako mainostaa, että jokaisella Tikka T1x kiväärillä pystyy ampumaan kolmen laukauksen kasan yhden kulmaminuutin sisään 50 metrin etäisyydeltä. Päätin testata Tikan käyntiä kolmelta eri etäisyydeltä. Etäisyydet olivat 25, 50 ja 100 metriä. Kaikilla etäisyyksillä käytin samaa ampumatukea. Ase oli tuettuna edestä ja takaa Protektor Modelin ampumatuilla.

100 metrin viiden laukauksen kasat olivat seuraavanlaiset: CCI TNT Green = 23,38 mm CCI Gamepoint = 29,36 mm ja Winchester Varmint 29,43 mm. 50 metrin matkalta viiden laukauksen kasat olivat: CCI TNT Green = 15,85 mm CCI Gamepoint = 15,49 mm ja Winchester V-max = 13,77 mm.

Testiammunta osoitti, että Sakon takuu tarkkuudesta pitää tämän kiväärin osalta paikkansa. Laadukkaammalla optiikalla varustettuna olisi ampuminen paljon mielekkäämpää ja kasojen koot saattaisivat pienentyä entisestään. 25 metrin matkalta ammuttaessa viiden laukauksen kasat menivät sen verran pieniksi, etten viitsinyt kasojen kokoja mittailla.

Tikka T1x MTR on kompaktin kokoinen ja mukava käsitellä. Kivääri on riittävän tarkka, eikä piippu ehtinyt lämmetä ampumaradalla ammuttaessa juuri ollenkaan. Laukaisulaitteen laukaisu on miellyttävän selkeä ja tehtaan säätämä laukaisupaine on allekirjoittaneelle mieluisa. Laukaisua ei tarvitse ryhtyä säätelemään. Latausliike on lyhyt ja lukko liikkuu toimiessaan liukkaasti.

Sitten ne huonot puolet. Huonot puolet liittyvät lähinnä kiväärin teknisiin ratkaisuihin ja toimintavarmuuteen. Epävarmasti toimivalla metsästysaseella ei metsästäjä tee yhtään mitään. Työvälineisiin täytyy pystyä luottamaan. Kiväärini teki rataolosuhteissa useita syöttöhäiriöitä. Patruuna törmäsi syöttörampin ulkoreunaan hylsyn suusta, eikä suostunut pesittymään patruunapesään minkäänlaisin lukonliikkein.


Vain lippaan irrottaminen ja patruunoiden lippaasta purkaminen ja uudelleen lipastamalla saattoi saada syötön jälleen toimimaan. Epäilin vian olevan lippaassa, koska lipas ei vaikuta toiminnaltaan yhtä luotettavalta, kuin yhdestä rivistä syöttävät lippaat. Suurimmaksi ongelmaksi osoittautuivat Winchesterin V-Max- patruunat, mutta syöttöhäiriöitä esiintyi myös CCI:n Gamepointilla ja TNT Greenillä.

Kiväärin lähetin syöttöhäiriöiden takia Sakon tehtaalle takuuhuoltoon. Sakon huollossa aseseppä vaihtoi Tikkaan uuden lukon, lippaan ja lippaanohjaimen. Vasta asesepän tekemän syöttörampin kiillottamisen jälkeen loppui syöttöongelmat kaikkien testattujen patruunoiden osalta. Saatuani kiväärini takaisin tein testiammunnat uudelleen kaikilla hallussani olevilla patruunoilla. Takuuhuollon jälkeen ei syöttöhäiriöitä enää ilmennyt.

Tikka T1x:n puhdistamisessa tulee olla tarkkana, ettei esimerkiksi pienet metalliosat häviä asetta huollettaessa. Tukin irrottamisen jälkeen tulee olla varovainen, ettei lippaanohjaimen salpa, salvan jousi ja läpimenevä metallitappi irtoa. Näin minulle kävi testiammuntojen jälkeen asetta huoltaessani. Onneksi osat eivät ehtineet kadota mihinkään.

Samoin tulee olla varovainen lukon purkamisessa ja olla huolellinen, ettei lukon pienet osat häviä huoltamisen yhteydessä. Tikan käyttöohjekirjassa sivulla 27 kohdassa kiväärin purkaminen ja kokoaminen mainitaan seuraavaa; "Purkaminen on syytä tehdä pöydän päällä, jotta osat eivät pääsisi putoamaan". Käyttöohjekirjan ohjetta kannattaa noudattaa.

Tikka T1x lippaanohjaimen pienosat.
Irroitetun tukin takaisin kiinnittäminen vaatii tarkkuutta. Esittelyn aseessa tukki on yllättävän tiukka asentaa takaisin paikoilleen. Ennen asennukseen ryhtymistä kannattaa perehtyä käyttöohjekirjaan. Tikka T1x poikkeaa teknisiltä ominaisuuksiltaan Sako Oy:n perusmallin metsästyskivääreistä, jonka takia purkaminen ja kokoaminen vaatii mielestäni enemmän huolellisuutta.

.17 HMR:n kaliiperisen aseen ostaja joutuu hankkimaan myös uudet aseen puhdistusvälineet. Esimerkiksi pienoiskiväärin puhdistuspuikko ei mahdu läpi 17- kaliiperisen piipusta. 4,5 mm ilmakivääriin puhdistussarjaa voi käyttää puhdistamisessa, mutta suositeltavaa olisi käyttää kaliiperikohtaisia pesureita. .17 HMR- kaliiperin luodit ovat vastaavanlaisia kuin keskisytytyspatruunoiden kuparivaippaiset luodit ja näin ollen myös puhdistustavat ovat samanlaisia. Usein joutuu puhdistuspuikon lisäksi hankkimaan kaliiperikohtaiset huopatulpat, ellei sitten halua näperrellä pienien kangaspalojen kanssa piippua puhdistaessa.

Metsästyspatruunavalikoima ei ole kovinkaan laaja, verrattuna esimerkiksi 22 lr- ja 22 WMR- patruunavalikoimaan. Eurooppalaiset patruunan valmistajat puuttuvat. Mikäli kivääri käy tarkasti vain yhdellä tai kahdella patruunamerkillä tai ase ei toimi luotettavasti, kapenee metsästäjän patruunavalikoima entisestään. Esittelyn kiväärillä on yhtenä tarkoituksena ampua syötävää pienriistaa CCI:n TNT Green kupariluotipatruunoilla. Tätä kirjoittaessa CCI TNT Green on ainoa Suomesta löytyvä lyijytön patruuna. Maailmalta löytyy kyseisessä kaliiperissa lyijyvapaita patruunoita myös Hornadyltä ja Winchesteriltä.

Yhdysvalloissa CCI valmistaa reunasytytyspatruunoita myös muille patruunamerkeille ja aseille. Esimerkiksi Savagelle CCI:n patruunatehdas valmistaa Savage- tehtaan itselataaviin kivääreihin omia varmemmin toimivia patruunoita. Olisi hyvä jos Beretta Holding laajentaisi Sakon patruunatuotannon myös reunasytytyspatruunoihin vaikka sitten Tikka- nimellä. Norma Usan .17 HMR- patruunat ovat tätä kirjoittaessa rantautumassa Suomeen lisäten patruunavalikoimaa.

.17 HMR
.17 HMR- kaliiperin osalta mietityttää kaliiperin toimivuus metsästyskäytössä. Lataan pääsääntöisesti patruunat itse ja tässä kohtaa askarruttaa reunasytyspatruunan heikot puolet, joita on mm. latauserien mahdolliset vaihtelut, patruunoiden lähtönopeusvaihtelut ja herkkyys sääolosuhteille. Lisäksi vielä epäillyttää patruunan riittävä tehokkuus omissa jahtikuvioissani. Itselataajana tuntuu tämän kaliiperin kanssa avuttomalta, kun ei voi vaikuttaa patruunan käyntiin.

Luotien kehittyessä ja uusien kaliiperien lisääntyessä, näyttäisi pienempi kaliiperisten käyttäjäkunta metsästyksessä kasvavan. Oma käytäntö on kuitenkin mennyt päinvastaiseen suuntaan verrattuna nykytrendeihin. Käytän metsästyksessä eri kokoluokan riistaeläimissä mielummin astetta suurempaa kaliiperia. Viime metsästyskautena pienriistan osalta pienin käyttämäni kaliiperi oli 6,5x55. Kauriit ja peurat 30- kaliipereilla ja hirvet .338- ja 9,3- kaliipereilla. Tähän käyttäytymiseeni on ohjannut lähinnä hämärässä tapahtuva metsästys, jossa eläimen asennon hahmottaminen tuo lisähaasteita ja suurempi patruunan väljyys antaa enemmän anteeksi mahdollisissa huonoissa osumissa.

17 HMR- kaliiperissa on paljon myös hyviä puolia, joiden takia Tikka T1x kiväärissä kyseiseen kaliiperiin päädyinkin. Helppo ammuttavuus ja patruunan käyttöturvallisuus. Osuessaan kohteeseen patruunan kimmokeherkkyys on pienempi luodin pirstaloituessa välittömästi. Kaliiperin toimivuus omissa jahdeissani selviää sitten paremmin talven vahtimismetsästyksessä. Niistä ehkä lisää sitten kun jahtikokemuksia on kertynyt enemmän. Muutaman jahtikokemuksen ehdin ennen julkaisua kuitenkin kokea.

Heinäkuun loppupuolella olin vienyt koiran kuivamuonaa supien kulkureitin viereen. Kuivamuonaa laitoin reilummin riistan ruokinta-automaatin jalustan päälle ja osan nappuloista heitin niitetyn heinikon ympäristöön, jotta supeilla olisi puuhaa herkkupalojen etsimisessä. Parin päivän päästä asetuin jahtitorniin noin 80 metrin päähän kuivamuonahaaskasta.

Supikoira kuivamuonan kimpussa (klikkaa kuva suuremmaksi)
Tornissa ei tarvinnut tuntia pidempään istua, kun paikalle ilmaantui naarassupi poikastensa kanssa. Niitetty nurmi oli kuitenkin sen verran pitkää, että aikuista kooltaan pienemmät supin pennut olivat jatkuvasti osittain heinien suojaamana. Lisäksi emä ajoi haaskaa lähestyvät pentunsa aina takaisin heinikon suojaan. 17 HMR:n luoti keveytensä takia on risuherkkä tai tässä tapauksessa varmaan myös heinäherkkä, jonka takia en viitsinyt ottaa riskiä ja aiheuttaa mahdollista haavakkotilannetta. Jatkoin odottelua josko paikalle tulisi muitakin supeja.

Reilun puolen tunnin kuluttua paikalle tuli yksinäinen supi, jolle poikasten emä alkoi kovaäänisesti rähistä. Päätin yrittää saada ammuttua paikalle ilmaantuneen häirikön. Supikoira oli noin 70 metrin päässä kun puristin liipasimesta. Lähetin matkaan CCI:n 17 grainin VNT- luodin. Supikoira tipahti osumasta niille sijoilleen. Emä ja poikaset eivät heti vaimennettua laukausääntä säikähtäneet. Supit poistuivat paikalta hetken ihmettelyn jälkeen.

Tikka T1x ja supikoira
Viikon sisällä ensimmäisestä kaadosta, pääsin ampumaan kolme nuorta supikoiraa lisää ruokintapaikalle. Kaikkien osalta piti vain varmistua ennen laukausta, ettei heinää ollut ampumalinjalla. Luodit toimivat osuessaan tehokkaasti, eikä ammuttuja eläimiä tarvinnut haeskella.

Ensimmäisten jahtikokemuksen jälkeen voi todeta ainakin sen, että peitteisen loppukesän tai alkusyksyn maasto-olosuhteet eivät ole paras vuodenaika kevyelle ja risuherkälle luodille. Supikoiran pennut olisin varmasti saanut saaliiksi isompi kaliiperisella varmint- patruunalla. Kivääri näyttää vahtimismetsästyksessä toimivan kuitenkin juuri niin kuin olin alun perin toivonutkin. Talvella uskoisin tulevan lisää parempia jahtitilanteita lumisessa maastossa.

Vaikka alkuvaiheessa kiväärissä esiintyikin syöttöhäiriöitä, niin mitään merkkikohtaista asekammoa en kuitenkaan esittelyn aseesta saanut. Takuukorjauksen jälkeen kivääri on toiminut moitteetta ja ehkä onnistuneiden jahtitilanteiden lisääntyessä luottamus jahtiaseen toimivuuteen vahvistuu. Aseet ovat yksilöitä ja kyseessä saattoi olla se kuuluisa maanantaikappale.

Tikka T1x MTR .17 hmr.
Onneksi omien kokemuksieni perusteella Sako Oy:n huolto- ja korjaustyöt tehdään Riihimäellä hyvin ja ammattitaitoisesti. Kaupan päälle saa vielä hyvän asiakaspalvelun niin varaosia tilatessa kuin myös takuuhuollossa. Toivoisin metsästysaseeltani kuitenkin yksinkertaisia teknisiä ratkaisuja. Tikka T3- kivääriä on kehuttu yksinkertaisesta rakenteestaan. Modulaarisen ominaisuutensa takia T1x ei ole rakenteeltaan yhtä yksinkertainen kuin isoveljensä. Toimintavarmuus ja pienosien kestävyys isältä pojalle selviää tämän kiväärin osalta tulevaisuuden jahdeissa.

Teksti: P.O.
Kuvat: P.O.
Video: P.O.
Lähteet: käyttöohjekirja