Espanjalaiset sivulukkohaulikot osa 2/3

Espanjalaiset koristekaiverretut sivulukkohaulikot

NYKYAIKA

Tämän päivän espanjalaiset haulikot eivät ole juurikaan muuttuneet englantilaisten Purdeyn ja Holland & Hollandin alkuaikojen haulikoista. Itse asiassa hanallisten haulikoiden lukkorakenne on tekniikaltaan läheinen modernien hanattomien sivulukkoisten haulikoiden kanssa. Sivulukkoisissa koneiston osat ja iskuvasarat on vain sijoitettu sivulevyihin lukkorungon sisäpuolelle. Nykyaikainen tietotekniikka ja moderni teollinen konekanta on toki tullut mukaan myös arvoaseiden suunnitteluun ja valmistukseen, eivätkä tänä päivänä kaikkien edullisempien perusmallien kaiverruksia tehdä välttämättä käsin ammattikaivertajan toimesta vaan automaationa kone- ja lasertekniikkaa apuna käyttäen, joko tekemällä ne koneellisesti alusta loppuun tai osittain, jonka jälkeen viimeistely käsityönä.

Holland & Holland tyyppiset käsin irrotettavat sivulukot. Arrieta 12/70 (oik.) Grulla Armas 16/70 (vas)

Haulikoiden estetiikka on periytynyt englantilaisen aseseppämestari Joseph Mantonin lopun tuotannon ajoista lähtien, jonka opissa oli monien tunnettujen Lontoon aseseppien lisäksi muun muassa James Purdey. Purdey jatkoi saamaansa oppia ja osaamistaan omassa yrityksessään, jota sitten jatkoivat hänen perillisensä. Vuosikymmeniin ei kuitenkaan ole enää perilliset olleet osallisena missään tunnetuimmassa englantilaisessa vanhassa asetehtaassa, vaan omistajat ja rahoittajat ovat vaihtuneet aina silloin tällöin. Esimerkiksi Holland & Hollandin nykyinen omistaja on Beretta- konserni. Samanlaiset ongelmat tai haasteet ovat myös espanjalaisilla perheperusteisilla asepajoilla - yritystoiminnalle ei ole perheessä välttämättä jatkajaa. Ongelmia on ollut myös saada uusia tekijöitä perinteisiin käsityöläisammatteihin. Työn oppiminen on vuosisatoja kulkenut aiemmin isältä pojalle.

Haulikoiden takatukkien käsityönä tehdyt perän karhennukset

Kuten mainitsin ei perinteiset englantilaiset sivulukolliset rinnakkaispiippuiset metsästyshaulikot ole kovinkaan paljon historiansa aikana muuttunut. Purdeyn lisäksi Holland & Holland yrityksen patentit 1800- luvun lopulta ja 1900- luvun alkupuolelta ovat edelleen tätä päivää aiheen haulikoissa. Muutamia muutoksia on tehty lähinnä amerikkalaisille kuluttajille, jotka ovat halunneet haulikkonsa yhdellä liipaisimella ja leveämmällä majavanhäntä etutukilla ja takatukin puolijyrkällä pistoolikahvalla. Kyseessä ei kuitenkaan ole enää perinteinen englantilaistyylinen metsästyshaulikko vaan Pohjois-Amerikkalaisten muunnos eurooppalaisesta haulikosta. Toki Eibarissa valmistetaan myös oman maan kansalaisille niin sanottua Pigeon- mallia, jossa on leveämpi etutukki ja takatukki on pääsääntöisesti pistoolikahvalla. Myös haulikon piiput saattavat olla joko 30" tai 32" pituuksilla ja tiukoilla supistuksilla. Paksun lompakon omaava asiakas saa varmasti mieltymystensä mukaisen haulikon. 

Espanjalaisten arvohaulikoiden tunnuspiirteet alla lueteltuna:

• Demi-Block (Chopperlump)- piippurakenne
• Holland & Holland tyyppiset sivulukot
• Lukkorungossa venttiilit ruutikaasuille (kaasukanavat)
• Kaksi liipaisinta, joista etummainen nivelletty
• Purdeyn alasulku
• Laadukas, öljytty ja käsin karhennettu suora pähkinäpuutukki
• Splinter- etutukki
• Automaattiset valikoivat ejektorit
• Kaiverrukset lukkorungossa
• Vireilmaisimet kultauksilla tai ilman

Takomalla tehty teräksinen lukkorunko on joko vanhan hopeakolikon värinen tai päästövärjätty eli kirjokarkaistulla tai kemiallisesti värjätyllä tummemmalla lukkorungolla. Kaiverrukset ovat joko Purdey-, Holland & Holland-, Churchill- tyylisiä kaiverruksia. Sivulukon lukonosien kiinnitys on perusmalleissa kiinnitetty viidestä (5 pin) kohtaa ruuveilla tai kalleimmissa seitsemästä (7 pin). Lisäksi sivulukkojen ulkopuolella kyljessä sijaitsee molemmin puolin vireilmaisimet kultauksilla tai ilman. Piippuparin tähtäinkisko on joko Churchill- tyyppinen leveä kisko (yleinen 25" lyhytpiippuisissa), tavallisempi suora karhennettu kisko tai notkollinen (swamped rib) ja kourumainen tähtäinkisko (english concave rib). Haulikon malli tai sarjanumero on kaiverrettu liipaisinkaaren ruotoon. 

Splinter- etutukin avauspainike kaiverretuilla metallivahvikkeilla

Joissain malleissa on avustettu piippujen aukeaminen ja kalleimmissa malleissa itseaukeava piippumekanismi. Puuosien karhennukset on tehty käsin ja ne on mallista riippuen 24,26 tai 30 uraa tuumalle. Ainakaan omissa haulikoissani karhennukset eivät ole kovinkaan syviä verrattuna esimerkiksi saksalaisiin Merkel- haulikoihin. Öljytty pähkinäpuu on jo perusmalleissa parempilaatuista muuttuen paremmaksi mitä kalliimpi asemalli. Eniten valmistetaan käsityönä suoraa englantilaismallista takatukkia ja kapeaa Splinter- mallista etutukkia, jonka päädyssä avauspainikkeen ympärille on sovitettu koristekaiverrettu metallivahvike.

Lähikuva vuonna 1987 valmistetun Grulla Armas m.215 sivulukoista

Espanjalaisten sivulukkorakenteet poikkeavat halvemmissa haulikkomalleissa hivenen alkuperäisistä englantilaisesta Holland & Hollandin patentoimasta sivulukosta. Aseseppä Steven Dodd Hughes kirjoittaa Double Guns and Custom Gunsmithing kirjassaan Armas Garbin sivulukoista seuraavaa; " Suurin ero monien espanjalaisten ja todellisen H&H- tyypin välillä on kierre- ja pidätinjousien käyttö. Olettaisin, että tämä on tehty määrävalmistuksen ja korjauksen helpottamiseksi. Alkuperäiset V- muotoiset ja litteät jouset ovat vaikeampi valmistaa, helpompi rikkoa ja vaativat kaksi ruuvia lisää niiden kiinnittämiseen. Mielestäni nämä Garbin sivulukot ovat erittäin laadukkaita, ja ne toimivat hyvin kierrejousien kanssa". Ehkä tämä lause avaa lukijalle sitä miksi jotkin sivulukkojen osat ovat kiinni viidellä ruuvilla ja kalliimmat seitsemällä. 

Haulikot piiput avattuina

Halvemmissa malleissa aseen tuplavarmistus on toteutettu teknisesti hivenen eri tavalla, mutta kuitenkin niin, ettei ase laukea esimerkiksi putoamisen tai muun ulkopuolisen iskun voimasta. Hughesin kommentin sivulukkojen laadusta voin allekirjoittaa. Omista sivulukkohaulikoista niin Arrieta kuin Grulla Armaksen sivulukot ovat hyvin viimeistelty, vaikka kyseessä onkin molempien valmistajien halvimmat mallit. Tämä todistaa osittain myös sitä vastaan, jota olen joskus kuullut puhuttavan vähättelevästi espanjalaisista sivulukkohaulikoista, että ne ovat kopioita englantilaisten haulikoista. Kyllä ne ovat mallinsa saaneet Englannista, mutta ei se tarkoita sitä, että espanjalaisten arvoaseiden laatu olisi huonoa. Varsinkin kalleimmat mallit ovat täysin vertailukelpoisia brittien valmistamiin arvoaseisiin. Ainoa ero on hinnassa. Varsinkin edullisimmissa haulikkomalleissa ja sekin on perusteltavissa Espanjan halvemmilla kustannuksilla. 

Grulla Armas m.215 ja Sorsa ammuttu itseladatulla 16/70 28 gramman vismuttipatruunalla

Seuraavassa 3/3 osassa pohdin muun muassa espanjalaisten haulikoiden tulevaisuuden näkymiä.

Teksti ja kuvat; P.O.

Artikkelien käytetyt lähteet: Kirjat; Spanish Best (Terry Wieland), Double Guns and Custom Gunsmithing (Steven Dodd Hughes), Shotguns & Shooting Three (Michael McIntosh), Vanhat Aseet 1 ja 2 (Timo Hyytinen), Sidelocks & Boxlocks, The Classic British Shotguns (Geoffrey Boothroyd), The Shotgun Book (Jack O`Connor), The Shotgunner`s Book (Charles Askins), kuvastoluettelo Vapen-Depot 1974, Riistalehti 6/2010 (Esa Höysniemi), Mauri Soikkanen, kirja; Urho Kekkonen, Kovetettu Kalamies, The Shooting Field Volume 17 (Holland&Holland)

Nettisivut; Finca La Jara (blogi), Arrieta & Arrizabalaga